Ah, kiva päivä ollu. Koululla kentät sulanu = jalkapallo, täältä tullaan.
Harrastasi jalkapalloo edellee, jos joukkue ois. Mutta teatteri on ny osana elämää.
Hymyilly pitkästä aikaa, ilma huolen häivää. Kerranki. Ajatukset kuljee omaa polkuaan.
Vaikka kivi hiertääki välillä kenkää, sen saa helposti pois. Kauhee kiire vaa ollu ny tällä viikolla.
Kauheesti koulussaki tekemistä. Hankala olla menossa mukana, ku tuntuu et aivot raahaa kilometrin päässä itse omistajasta ja ajatukset kadottaneena. Välillä ei jalat kanna, voimat imeytyy maahan ja on kuollu olo.
Sellasta. Kaipa tästä noustaan ylös:)
-Roosa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti